Treenikuulumisia

Treenailu Lady Linella on alkanut hyvin. Tavoitteenani on käydä neljä kertaa viikossa salilla (tarkoittaen sekä salitreeniä että tunneilla käymistä) ja syödä terveellisesti. Pidin silloin kolmen päivän ajan ruokapäiväkirjaa, ja personal trainer katto sen läpi tosi tarkasti ja laski kaikki proteiinit ja kalorit jne. Mä kyllä tiedän että mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta kalorit, proteiinit ja kaikki luvut on aina ollu mun mielestä tosi epämielenkiintoisia. Kuitenkin, ne päivät oli menny ihan suht hyvin putkeen, joten mitään suurta ruokaremonttia mun ei tarvitse tehdä.

Ainut ongelma tässä on herkut. Mutta niistä mä ajattelin lörpötellä ihan oman postauksen verran vielä! Antaa vihersmoothieohjetta ja vinkkejä herkuttelun selättämiseen, koska en usko että olen ainoa sellaisen ongelman kanssa painiva. Kiinnostaisko?

Olen ehtinyt nyt testata hot venyttelyä, spinningiä, nhs:ää, pilatesta, stepiä ja korsettia salin lisäksi. Odotan innolla body combatiin pääsemistä, mutta se on vain pari kertaa viikossa ja mun kunto on ollu niin pohjalla että en ihan ensimmäisenä ole sinne uskaltautunut. Nyt on kuitenkin pari viikkoa treenailtu joten eiköhän se alkais olemaan aika nostaa panoksia! Olin tänään step-tunnilla vaikka inhoankin sitä. Koitan päästä kaikista ennakkoluuloistani eroon ja mennä jopa zumbaan (...) :D Eikä se step niin kauheaa ollut, vaikken ihan pysynytkään askelkuvioissa mukana. En vain käsitä miksi sen pitää olla niin vaikeaa! Missä on mun koordinaatiokyky? Olen sentään harrastanut taitoluistelua, perkele. Joka tapauksessa en aio vältellä sitä tuntia jatkossa, koska hyvin siinä hiki lensi, ja se lienee pääasia.

Pienen keventämisen ansiosta olen ehtinyt jo pudottaa pari kiloa, ja tähtäimessä olisi päästä vielä aika monesta eroon. Varasimme personal trainerin kanssa tammikuun lopulle uuden ajan kehonkoostumusmittaukseen, ja siihen mennessä koitan päästä kuudenkymmenen kilon paremmalle puolelle. Luulisi onnistuvan, koska tällä hetkellä vaaka näyttää 62.

Painosta sen verran, että elämäni aikana se on heitellyt aikalailla. Yläasteella tuli noottia terkkarilta kun painoin liian vähän, 42 kiloa. Lukiossa pysyttelin turvallisesti noin 52 kg:ssa, mutta pahimmillani painoni on ollut 72. !!72!! Never again. Siinä pieni todiste siitä herkutteluongelmasta.... Nyt kuitenkin olen niistä pahimmista ajoista kympin kevyempi, ja olis kiva päästä noihin lukiomittoihin takaisin.

Viime viikonloppuna jätin turvottavat juomingit väliin ja urheilin joka päivä, tosin lauantaina kävin parilla päiväsiiderillä. Ja sunnuntaina teki aivan sairaasti mieli herkkuja kun vuokrattiin Markin kanssa leffa, mutta päätettiin silti herkutella vihanneksilla american-dipin kanssa. Se olikin hyvä päätös, koska ei tullut morkkista ja porkkana, kukkakaali, paprika ja kesäkurpitsa toimi tosi hyvin.

Ja onneksi Mark on lähtenyt tähän hommaan ihan pyytämättäkin mukaan. Se on alkanut käymään enemmän lenkillä eikä ole ostellut herkkuja entiseen tapaan. Siis ennen se saattoi tosi usein tulla jättimäisen makuunipussin kanssa kotiin ja arvatkaa vaan pystyinkö mä pitämään näppini irti karkeista kun toinen mussuttaa vieressä? Tietysti se aina tapahtui juuri niinä päivinä kun itse olin päättänyt olla ostamatta karkkia.

Mutta nyt. Hyvä tästä vielä tulee. Lupaan pitää teitä ajan tasalla, ja koitan saada parempia kuvia ensi kerraksi. On vain vähän hankalaa koittaa salilla ottaa itsestään kuvia, enkä ole kehdannut pyytää ketään auttamaan asian kanssa. Eiköhän joku sieltä auta kunhan vain kysyn! :---) Ajattelin myös kaikki tunnit testattuani tehdä postauksen omista kokemuksistani.

Ainiin ja lopuksi vielä joululahjavinkki! Minä päätin auttaa kehitysmaassa asuvaa naista. 25 euron lahjoituksella hän saa ammatin. Se ei pelkästään kohenna yksittäisten naisten asemaa ja toimeentuloa, vaan parantaa kokonaisten perheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointia. Joten jos tuskailette esimerkiksi vanhempienne lahjaa (aina niitä kirjoja, tohveleita, suklaata jne) niin antakaapas aineeton lahja. Siitä on jotain hyötyäkin :---) Linkki naisten pankin sivulle on tässä.