Good life coffee

Kävelin toissapäivänä koiran kanssa ulkona ja satuin kulkemaan kolmatta linjaa. Pysähdyin ihmettelemään kahvilaa, jota en ollut huomannut aikaisemmin, se näytti mukavalta ja oli täynnä ihmisiä. Miten en ole voinut huomata tätä aiemmin?! Pieni googlailu kotona kertoi että kahvila oli avattu juuri sinä päivänä ja avajaisethan siellä oli menossa.

Hauska sattuma tässä on se, että kahvilan on pistänyt pystyyn mies joka sai mut juomaan kahvia. Eikä se ole mitä tahansa kahvia, eikä mieskään ole mikä tahansa suodatinpussien taittelija vaan vuoden 2011 barista joka tekee hyvistä raaka-aineista kahvit! Ehkä joku muistaakin viime kesäisen hehkutukseni Kaffa Roasteryn latesta? Olin silloin työharjoittelussa Pursimiehenkadulla ja siinä alakerrassa oli siis kahvipaahtamo, johon tuli otettua lähikontaktia aika monta kertaa puolen vuoden aikana. Ensimmäistä kertaa siellä käydessäni ihastelin paikan takahuonetta (joka näkyi lasiovien takaa) ja pyysin päästä kuvailemaan suurta kahvinjauhamiskonetta. Kahvi on aina tuoksunut hyvältä, mutta tavallinen suodatinkahvi ei oikein vieläkään maistu. Sen siitä saa kun alottaa noin korkealta, en voi laskea rimaa ostamalla mitään paskoja kahvikoneesta tulevia litkuja.

Noh nyt tämä herra, nimeltään Lauri Pipinen, halusi perustaa oman yrityksen, ja avasi kahvilan ihan kotikulmilleni. Olen erittäin iloinen että nyt tätä herkkujuomaa saa ihan naapurista! Tästä tulee kyllä mun kantispaikka ehdottomasti. Tulen varmasti laajentamaan kahvitottutumuksiani myös laten ja cappuccinon ulkopuolelle, ainakin toivon mukaan. Muuten tämä fiilistely jää ihan lapsen tasolle.

Kahvilan sisustukseen on tietysti panostettu, ihastelin tiskin yläpuolelle ripustettuja valaisimia ja sain selville että ne ovat peräisin Ruotsalaisesta sikalasta. Että niin. Kierrätyskeskus, roskis, sikalat, mitä näitä siisteimpiä sisustuskauppoja nyt onkaan, niistä löytyy ne parhaat jutut :D Uskokaa jo. Nata aivopesee ihmisiä farkkuihin, mä sit vissiin keskityn tähän rosoisempaan sisustuspuoleen.

Hyvän kahvilan tunnistaa siitä masiinasta, jolla kahvi tehdään. Enkä tarkoita nyt sitä sellaista konetta, josta painetaan napista ja kahvi liruu kuppiin. Vähän aikaa sitten erehdyin tilaamaan laten vilkaisematta että näkyykö sitä kunnon konetta, ja sain sellaisen hirvittävän litkun oikean kahvin sijasta. Harmitti. Olen jopa ruvennut niin natsiksi että ärsyttää jos kahvilan työntekijä ei kunnolla keskity mun maitoni vaahdottamiseen eikä edes kopistele sitä maitoa ennen lasiin/mukiin/kuppiin kaatamista. 

Mutta Lauri kyllä tekee homman kunnolla.

Kahvien lisukkeeksi löytyy pientä naposteltavaa croissanteista leivonnaisiin ja kipparin piippuihin. Jos kahvi ei maistu niin jääteetäkin voi ottaa.

Croissantit ovat oikein muhkeita ja hyvän kokoisia.

Tarvinneeko sitä enää erikseen sanoa, että latte oli hyvää. Aromikasta ja pehmeää.

Myös kotiin voi ostaa kahvia ja muuta oheishärpäkettä.

Omistajalla riittää selvästi myös kiinnostusta musiikille, ja hän pyöräytteleekin levyjä kahvinkeiton lomassa asiakkaiden iloksi. Viimeksi käydessäni asiakkaita oli tosin sen verran paljon että levy ehti pyöriä loppuun ja musiikki jäi kuulematta. Mitähän se olis soittanu? Jotain räppiä? Jazzia?

Good life coffeen omilta nettisivuilta pääsee katselemaan fiiliksiä kahvilan perustamisesta ja ajasta ennen aukaisemista. Lauri on pitänyt sivuilla blogia, ja teksteistä huomaa kuinka innoissaan hän on omasta kahvilastaan.

"Kahvibaari & myymälä

Kolmas linja 17, Helsinki

Tämä viikko ollaan auki:

ke-pe 07:00 – 18:00

la 10:00 – 16:00

Näin mennään myös seuraava viikko, ellei muuta ilmoiteta."